tiistai 14. helmikuuta 2012

We'll go higher where I belong

Huomenta, odotan tässä kauhulla tonne terveyskeskukseen lähtöä, jos saisin  näytettyy tätä suutani vaikka heti jollekki. Yäh. Heräsin kuudelta, että oisin vähä treenannu heti aamusta ja käyny suihkussa, kävin kyllä suihkussa, mutta en sitä enne jaksanu alkaa tehä mitään. Ärsyttää, kun ei saa itteesä tekemään mitään sillon ku ois aikaa. Ei se timmi kesäkunto tässä itestään tuu (harmi vain niisk)
Eilenkin, kun olin päivän yksin, oisin voinu ommella tai piirtää jotai kunnollista, niin jumitinkin vain koneella. Kuuntelin kyllä pitkästä aikaa vanhempaa The Soundsia ja kattelin livevideoita, yy haluisin niin kovasti niitten keikalle. Ja oispa niillä heti ens kuun alussa kaks keikkaa helsingissä, liputkaan ei kalliita, mutta ei oo silti varaa lähtee minnekkää sinne. Majan jalat inspais treenaamaa, vaikka ne nyt ei ookkaa mitkää minun tavotejalat, mutta aikamoiset ne on joten. Ja muutenkin Maja Ivarsson on kyllä ihan ykköslempparihenkilöni. Siinä naisessa on kaikki vaan kohdallaan, enkä tarkota vaan ulkonäköä.
Masentaa melkeen, kun sillä on sellasta asennetta, jota itelleniki haluisin. Välillä aattelen, että mullahan on sellasta, mut sit se näkyy tosi harvoin, eikä kukaan osaa kuvitella sellasta minulle, vaikka se on sitä jota haluisin. En tiedä, en jotenkin pääse olemaan sellanen, tai en uskalla, tai oon jo liian kauan ollu tällanen. Jos saisin ujouden iteltäni kokonaan pois, oisin kyllä oikeen ilonen. Nii ja isommat tissit ja pidemmät hiukset (:

( Tekis nyt vaan mieli jäähä tähän, eikä alkaa pukemaan ja vähä siivomaan ja lähtee tuonne kylmään, musiikki kuulostaa liian hyvältä ja sängyllä on pehmeä istua, ja kello alkaa olemaan paljon..)


Haluisin paljon muitakin asioita, salasesti haaveilen siitä, että oisin jotenkin tunnettu, vaikka sitten jollain taiteenalalla. Pienestä asti oon aina paljo tanssinu ja laulanu yksiksee, mut tiiän että siinä en oo niin hyvä kuitenkaan, vaikka laulaminen on tosi kivaa, vaikka kummassakaan jutussa en oo päässy kyllä niinkään oikeasti yrittämään tai opettelemaan. Mutta siis jotain, jossain jotenkin. Mulla on aina mielessä sellanen pieni, että pitää olla jotain, musta pitää tulla jotain. Jotain joka repäsis miusta kaiken ujouden ja häpeilyn ja sit oisin kaunis rohkea ja ihailtu.

(Tähän taisin jäädä, meen kohta tupakalle, sitten ehkä myöhemmin käyn kaupasta kokista, ja sitten ehkä piirrän. Lupaan huomenna mennä sinne hammastohtorille. Ja tänään ois kouluakin ollu vaan 11 asti, eikä ois tekemistäkään kun se ope on kipeä)



PS.
 Tässä vielä linkki The Soundsin livevideoon, kattokaa nyt sitä.
(oisin halunnu tän videona ihan tähä alas mutta eipä tuo lisää video youtubesta homma löytäny tätä videoo olevinaan phöh)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti